Massakausi?

Nyt on hyvät fiilikset! Pojalla oli eilen 1,5v neuvola, vaikka ikää on vasta sen 1v 5kk, mutta lomien takia käytiin jo nyt. Painoa on vihdoinkin karttunut lisäravinnelitkun kanssa sen verran hyvin, että painokäyrä on lähtenyt hyvin nousemaan. Ja kun pituuttakin on karttunut niin seuraavan kerran on neuvola vasta 2v! Hieman outo olo, kun ei tarvitsekaan enä ravata kahden kuukauden välein punnitsemassa poikaa neuvolassa ja toteamassa, että voisihan tuota painoa paremmin tulla. Ravintoterapeutin kanssa on elokuussa tapaaminen ja sinne asti ravintolisää annetaan ja sen kerran perusteella tehdään jatkosuunnitelmia. Näillä näkymin sitten aletaan ravintolisää vähentämään, mutta sinne asti sitä kuitenkin vielä annetaan. Mutta nyt tuntuu hyvälle kun ollaan päästy pois "huomattavasti alipainoinen" -luokasta pois!

Korvien putkituksesta on kolmisen viikkoa. Vihdoinkin päästiin eroo korvakierteestä. Sitä ollaan hieman pohdittu, että olisiko jatkuvalla korvatulehduskierteellä ja räällä korvissa voinut olla vaikutusta pojan tasapainoon. Poika kun oppi kävelemään korvakierteen aikana eikä kävely tuntunut vakautuvan. Poika tupsahteli maahan hyvinkin usein. Putkituksen aikoihin, antibioottiestolääkityksen ollessa päällä, tasapaino alkoi löytymään paremmin. Putkituksessa selvisi, että toinen korva oli estolääkityksen aikana parantunut kokonaan ja operaatiossa tarvitsi ilmaista toisesta korvasta vain märkää pois. Putkituksen jälkeen poika on ollut paljon vakaampi, alkanut jopa juoksua harjottelemaan. Tuntuisi, että jokin yhteys asioilla voisi olla, mutta tiedä sitä sen todenperäisyyttä sitten.

Kesäloma alkoi pojalla hoitopaikan mentyä kiinni kesäksi. Viikko on vierähtänyt mummin ja vaarin hoidossa, kotona kylläkin. Ensimmäinen oikea kesäloma ja toinen kesä. Mitähän me keksittäis lomalla tehdä tai käydä? Eläimiä pitää käydä jossain katsomassa, se on varma!

Putkessa

Johan on tullut antibiootit tutuiksi tänä keväänä. Pojan korvat eivät kunnolla parantuneet antibiooteilla vaan kierrettä kesti 3-4 kuukautta ennen kuin päästiin hakemaan pojalle putket korviin. Neljä antibioottikuuria, joista viimeisin jatkettiin vielä estolääkityksenä putkitukseen asti, sillä kolmannen antibioottikuurin jälkeen varattu ensimmäinen putkitusaika jouduttiin siirtämään viikolla kun poika meni taas todella räkäiseksi.  Mutta nyt ei enää antibioottia kulu ja korvatkaan eivät enää vaivaa. Putkituskin meni hyvin, joten loppu hyvin siltä osin!

Tosin putkitusta seuraavana yönä alkoi toinen ralli: kulmahampaat! Aivan mahdottomasti tuntuu nämä kulmahampaat vaivaavan. Aikaisemmin tulleet hampaat eivät ole vaivanneet läheskään näin paljoa. Yöt ovat olleet yhtä hulinaa, jos ei särkylääkettä olla annettu, eikä ruokakaan oikein maistu. Sormia survoo välillä suuhun niin paljon kuin vain sinne mahtuu. Tuttia ei olla halluttu ottaa takaisin käyttöön, siitä kun päästiin jo eroon. Tänä yönä on vuorossa Panadol, joten sormet ristissä toivon, että se on riittävä ja että pikkuhiljaa hampaat voisivat jo edes kurkistaa ikenien läpi.

Tutista päästiin siis jo eroon. Pojalla on ikää 1v 5kk ja tutitta ollaan oltu jo kuukauden päivät. Itse en voi kunniaa tutittomuudesta ottaa, se menee päivähoidon aikuisille. Siellä poika oli alkanut nukkumaan päiväunetkin ilman tuttia ja kun kotonakin tutti oli enää vain yöunikäytössä niin luovuttiin sitten tutista kokonaan kotonakin. Ensimmäisenä iltana poika hieman koitti komentaa tuttia esiin ja parina seuraavana iltana etsi tuttia sängystä, mutta sen jälkeen ei ole sitä kaivannut.

Hauskaa on ollut seurata pojan puheen kehitystä! Sanoja on alkanut tulla, toiset ovat suomea ja toiset pojan omaa kieltä :) kuten äps, joka tarkoittaa pois :D Sanavarastosta löytyy muun muassa äiti (tarkoittaa molempia vanhempia, myös isää :D), lissää (lisää), tiitti (kiitos, kiitti) ja uusimpana anna. Joka viikko tulee jokin uusi sana, osaa ei kuulu vähään aikaan uudestaa, kuten leipä ja napa, mutta jossain vaiheessa ne tulevat varmasti uudestaan. Kovasti äiti yrittää ymmärtää pienen puhetta tai sen tapaista mitä milloinkin tarkoitetaan, aina ei osu oikeaan, mutta onneksi poika jaksaa toistaa asiaansa uudestaan ja uudestaam, joskus vahvistaa tarkoitusta huutamalla, jolloin viesti tulee yleensä nopeammin perille :)

Kesä on jo täällä. Meidän poika onneksi rakastaa aurinkolasejaan niin ei tarvitse tapella niiden laimamisesta ulos. Joskus haluaa pilviselläkin säällä aurinkolasit, muuten ei päästä ulos ollenkaan. Tai sit niitä ei saa riisua sisälle tullessa. Joten meillä jätkän ulkovarustukseen kuuluu vakiona aurinkolasit. Aivan hittijuttu on tällä hetkellä ämpäri ja lapio. Niillä tykkää leikkiä hiekkalaatikolla niin kuin sisälläkin matolla, sohvalla tai kylvyssä. Hiekkakakkuja treenataan kovasti ja hurrataan onnistuneille kakuille, niille kuvitteellisillekin! :D