Niin se aika vain kuluu ja täällä alkoi 40. raskausviikko. Vointi on edelleenkin hyvä, tai niin hyvä kuin se vain voi olla. Silloin tällöin tuntuu kuukautistuntemuksia ja harjoitussupistuksia, mutta niitäkin oikeastaan vain öisin. Olen saanut kuitenkin nukuttua öisin mallikkaasti, joten en edes tiedä, onko supistuksia tullut joka yö. Vauva on laskeutunut ja kävellessä vauva painaa välillä niin aika rankasti, hyvä ettei eilinen päivä tule ohi kun niin hitaasti pitää kävellä.
Päivät toistavat täällä tällä hetkellä hieman toisiaan. Hieman vaihtelua päiviin tuo viikonloput kun mies on myös kotona. Viikolla katselen kun pöly putoaa ja yritän keksiä jotain mielekästä tekemistä. Siinähän se ongelma onkin kun mitään pesänrakentamisviettiä ei ole eikä joka päivä viitsi siivota. Eilen ja tänään päivä on kuitenkin mennyt vauhdilla kun puolen päivän aikaan on hyvistä yöunista huolimatta simmahdus tullut. Eiköhän tämäkin muiden oireiden kanssa viittaa synnytyksen lähestymiseen, mutta kyllähän tuo viikkojen määräkin kertoo, että ei tässä enää kuukausitolkulla odotella ;)
Fiilikset lähestyvän synnytyksen suhteen vaihtelevat päivittäin. Toisina päivinä en malttaisi millään odottaa synnytystä, toisina päivinä jännittää todella paljon ja joskus jopa hieman pelottaa. Mutta kaiken tämän tunnevuoristoradan voi kai laittaa raskauden piikkiin. Normaalia varmaan tässä vaiheessa, kun ei enää jaksaisi olla raskaana. Johan tässä jo hyvä pätkä onkin oltu. Eikä odotusta yhtään helpota tieto, että vielä voi mennä kolmekin viikkoa ennen kuin mitään tapahtuu! Pari viikkoa sitten yöllä tuli harkkasupistuksia rumputulella niin ajattelin, ettei tässä enää kauaa mene. Siitä ne sitten rauhoittui ja nyt tuntuu että lasketun ajan mennään reippaasti yli ja mahdollisesti jopa käynnistykseen. Mutta vielähän tässä on aikaa. Hieman vain alan olemaan kärsimätön!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti